KIERTÄÄ KEHÄÄ


Helppo meidän kiertää kehää
helppo nähdä maailma kauniimmin
helppo sanoa rakkaus tänään
voit pakoon juosta huomennakin
voitko katsoa silmiin enää
voitko nousta korkeemmalle
intohimosi on tylsää terää
tarjoo sitä kaikkein rakkaimmalle

Älä tee älä kerro mitään
ympyrä tää sisällämme on uudestaan
älä saa älä tahdo mitään
kaikki mitä jäljelle jää
kiertää kehää

Lauseet eivät kerro mitään
tyhjät sanat huuliltamme
etkä sinä enää löydä ketään
lahjoja vain kaikkein parhaimmalle

Älä tee älä kerro mitään
ympyrä tää sisällämme on uudestaan
älä saa älä tahdo mitään
kaikki mitä jäljelle jää
kiertää kehää

Helppo meidän kiertää kehää
helppo nähdä maailma kauniimmin
helppo sanoa rakkaus tänään
voit pakoon juosta huomennakin

Älä tee älä kerro mitään
ympyrä tää sisällämme on uudestaan
älä saa älä tahdo mitään
kaikki mitä jäljelle jää
kiertää kehää
[x2]


HAUDATTU


Me johdatettiin toisemme
niin eri suuntiin,
ettei koskaan jääneet paikalleen.
Paljon annettiin,
ei huomiseen jääneet
kuin haavat muistoksi.
Ja pelkään edelleen,
miks sä päästit irti
miks sä päästit irti.

Rikotun kuoreni paino
vain kasvaa.
Luodit kantaa lävitseni
enkä pysty huutamaan.
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan
ja niin ei mikään
elä enää minussa.

Mä eksyn uudelleen
vaikka suuntaa ei oo.
Vain revittyinä
kuvat sinusta
taas rakastun uudelleen.
Miks sä päästit irti,
miks sä päästit irti.

Rikotun kuoreni paino
vain kasvaa.
Luodit kantaa lävitseni
enkä pysty huutamaan.
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan
ja niin ei mikään
elä enää minussa.

Pelko näyttää mulle tietä
eikä kättään voi antaa
enää kenellekään.

Suru oottaa mua siellä
missä toiset löytävät
toisensa.

Rikotun kuoreni paino
vain kasvaa.
Luodit kantaa lävitseni
enkä pysty huutamaan.
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan
ja niin ei mikään
elä enää minussa.


HUOMENNA


He löytävät toisensa
tuhansien tähtien joukosta
Loistavat niin kirkkaina
toisiinsa ovat sidottuina

Kaikki se mitä me joskus vaalittiin

refrain:
Vaikka meille annettaisiin koko avaruus
vain hetki kun sen saisin katoamaan
Vaikka maailma eteeni polvistuisi
sen vain saisin palamaan
ja huomenna
taas huomenna olen surullinen

Varjo meitä kantaa
kuu loppuun palaa

Kaikki se mitä me joskus vaalittiin


UNEEN


Kuinka löytäisin vielä eiliseen,
sinun kanssasi samaan vuoteeseen
aivan niin kuin ennenkin.
Miten paljon on matkaa huomiseen,
jos en sitä kanssas kuljekkaan
aivan niin kuin silloinkin.
Taas kun tunnit alkaa.

Kuvastasi uneen sinä elät vieläkin,
minulle ja niin uneen,
olet minun vieläkin.
Me olemme niin kuin kuuluikin.

Sinun varjosi joka puolella
seuraat hiljaa mun joka askelta.
Muistutat mua siitä että
olet niin kaukana.
Miten löydän nyt siihen pisteeseen
että löytäisin sut uudelleen
että jatkaisin sun kanssas huomiseen.
Taas kun tunnit alkaa.

Kuvastasi uneen sinä elät vieläkin,
minulle ja niin uneen,
olet minun vieläkin.
Me olemme niin kuin kuuluikin.


LASINSIRPALEILLA


Kyyneleet kristalliset,
niin hauras on meidän lankamme
Jos tahdot saat kaiken tänään
Huomiseen rukoilee..

Lasinsirpaleilla tanssii
kyyneleet jäätyneinä silmiimme
Valokeila meitä polttaa,
siipien katketessa kiitämme

Valkoinen maailmamme,
niin kuolleena rakkautemme
Tämä hetki on meidän viimeinen
Huomiseen ikuiseen

Ja kun annoimme pois kaikkemme
Niin sydämissä jäätyneissä
Löydämme toisemme...


KAIKKI MITÄ MÄ ANNOIN


Hetkeksi hengähdän,
joku valot sammuttaa.
Kaupunkimme nukkuu.
Vain minä valveilla oon,
eikä vierelläin ketään.
Kaikki muut nukkuu.

Jätän valoni palamaan,
jos joku näkisi sen ja
löytäis mun luo.

Kaikki mitä mä annoin,
jäänyt on sulle.
Enkä löydä sua enää,
kun minun on kylmä.
Kaikki mitä mä annoin,
jäänyt on sulle.
Miten löydän vielä tieni silloiseen,
nyt kun minun on kylmä.

En kai koskaan valmiiksi saa,
sitä kuvaa sinusta.
Kuinka paljon voit ottaa.
Niin etten kaadu kokonaan,
ja pystyn vielä nousemaan.
Miten paljon sä saat.

En taaskaan nukutuksi saa.
Miten kauan tässä,
jo maannut oon.

Kaikki mitä annoin,
jäänyt on sulle.
Enkä löydä sua enää,
kun minun on kylmä.
Kaikki mitä annoin,
jäänyt on sulle.
Miten löydän enää tieni silloiseen,
nyt kun minun on kylmä.


EI KUKAAN


Tänä yönä kaikki on liikaa
tämä yö sinut kuihduttaa
huominen niin kaukana poissa
tie vie sinut umpikujaan

Maailma musta ja harmaa
nimilaatoista tunnistaa
kaikki jotka jäivät velkaa
maksaa kiitoksella

Et sä pääse itseäsi karkuun
tyhjien kasvojesi suojaan
niin kaunis on katsella
sua täällä maailman reunalla
kun sinä jälleen itket itseäsi
sä et kai koskaan ymmärrä
ei tulella saa leikkiä
se polttaa kaiken kauniin sisältäsi

Maalitaulu piirtyy selkään
viha ei mene pois koskaan
ei kukaan kuoresi alla
sinä tahdot vain pois juosta

Et sä pääse itseäsi karkuun
tyhjien kasvojesi suojaan
niin kaunis on katsella
sua täällä maailman reunalla
kun sinä jälleen itket itseäsi
sä et kai koskaan ymmärrä
ei tulella saa leikkiä
se polttaa kaiken kauniin sisältäsi

Niin kaunis on katsella
sua täällä maailman reunalla
kun sinä jälleen itket itseäsi
sä et kai koskaan ymmärrä
ei tulella saa leikkiä
se polttaa kaiken kauniin sisältäsi


TUHKA


Sä oot niin kaunis
kun oot siinä mun vierellä
en enää pelkää niin
paljon sitä hetkeä
että unelmani sinun selässä
katoaisi enkä jaksaisi enää
sä oot niin vahva
ollut minun vierellä
vaikka helppoo ei oo ollut sullakaan
jos vain annat
voin kantaa sua näillä siivillä
niin monet arvet ne nähneet on

Niin kadotettu maailmamme
herää kylmyyteen käsissämme
vain tuhkaa on
miten kauan me harhailtiin
ja vaikka sylissämme kaunein on
ja vaikka käsissämme avaruus
niin enää emme löydä reitillemme

Taas oot niin kaunis
kun lepäät mun sylissä
miten kauan jaksan sua pidellä
kun niin helposti kaatuu
viime metreillä
vain tyhjää ilmaa
mun veressä

Niin kadotettu maailmamme
herää kylmyyteen käsissämme
vain tuhkaa on
miten kauan me harhailtiin
ja vaikka käsissämme kaunein on
ja vaikka sylissämme avaruus
niin enää emme löydä reitillemme


PALVELIJA


Vangittuna sun syleilyssä
tie katkennut sydämeen
ei kai ole helppoa irrottaa
ei valo kanna pimeässä
sokeana huomiseen
taas saa se riittää
vaikkei annettavaa oo.

Ja niin hiljaiset kääntyvät takaisin
paikoilleen nielevät osansa
ja niin kai minäkin teen
osamme onnesta joka hetki pienenee
kun ei uskalla katkaista
taas käteni palvelee

Astun maailmaasi pimeästä
vaikeampi hengittää
alaston oon taas sinun käsissä
kanna minut tai irti päästä
aina samaan tyhjyyteen
taas saa se riittää
vaikkei annettavaa oo

Ja niin hiljaiset kääntyvät takaisin
paikoilleen nielevät osansa
ja niin kai minäkin teen
osamme onnesta joka hetki pienenee
kun ei uskalla katkaista
taas käteni palvelee


MENNEISYYS


Pelkäätkö koskea
iho kuin lasia
takaisin samaan pisteeseen
jota tahdoit paeta
elämän hinnalla
ja löytää valon sydämeen

Kasvoille maalatut ilmeet
ei riittänytkään,
ei riittänytkään

Menneisyys liikaa painaa
sulkee silmät kuivuneet
päästä minut maailmaasi
kannan sinut vuoteeseen
oveton huone sisälläsi
et löydä vapauteen

Oletko valmiina
kun tähdet putoaa
takaisin paikoilleen

Kasvoille maalatut ilmeet
ei riittänytkään,
ei riittänytkään

Menneisyys liikaa painaa
sulkee silmät kuivuneet
päästä minut maailmaasi
kannan sinut vuoteeseen
oveton huone sisälläsi
et löydä vapauteen


KAKSI KUVAA


Peilistä näkyy kaksi kuvaa
toinen kaunis, toinen sinun
ja sydämistä sinun sisällistä
toinen kaunis, toinen minun

Ja kun pyydät lisää aikaa
hymyillen ne kääntyy pois
ja me kierrämme ruusuaitaa
joka sinut sulkee
pois..
katseilta..
valheilta..

Kauniina meille loistaa
[sisälläsi niin hauraana]
valo sut sokeaksi saa
[kasvot vain peilikuvana]
jos tahdot voidaan irroittaa

Sisällämme tyhjää mustaa
silmät liian tottuneet
näkemään meidän lävitsemme
vedä minut tyhjyyteen

Ja kun pyydät lisää aikaa
hymyillen ne kääntyy pois
ja me kierrämme ruusuaitaa
joka sinut sulkee
pois..
katseilta..
valheilta..

Kauniina meille loistaa
[sisälläsi niin hauraana]
valo sut sokeaksi saa
[kasvot vain peilikuvana]
jos tahdot voidaan irroittaa